Conikävijän muistilista

Pyörittelin päässäni sanoja, joihin voisin kiteyttää tarvittavat asiat, jotka conissa kannattaa muistaa. Listasta puuttuu vain aseet/asejäljitelmät, valokuvaamiseen sopivat paikat ja nukkuminen. Pukeutuminenhan on suhteellisen vapaasti päätettävissä, mutta järjestyksenvalvojat kyllä hoitavat paikalta liian vapaasti pukeutuneet henkilöt pois, joten en puutu pukeutumisrajoituksiin. Aseista/asejäljitelmistäkin löytyy paremmat ohjeet conien omilta sivuilta kuin mitä minä osaisin antaa. Valokuvaamisesta pitää muistaa se, ettei saa tukkia kulkureittejä, muuten kuvaukseen sopivat suunnilleen kaikki paikat, joissa satut huomaamaan hahmon, josta haluat ottaa kuvan. Seinien vierustat taikka paikat ulkona ovat parempia kuin keskellä käytävää tai ovenlävessä otetut kuvat, jos ajattelee asiaa myös ohi haluavien kannalta (ja saahan sitä ulkona usein luonnollisimmat kuvat). Nukkuminen on tärkeää ennen conia ja conin aikana, jotta jaksaa nauttia viikonlopusta.
   Mutta nyt siihen minun keksimään muistisääntösanaan. Puhuin siitä jo aiemmassa päivityksessä, joka käsitteli Desuconia 2014. Tässä se uudelleen ja selitysten kera! Minun conikävijän muistilistan avainsana on VEKKULI;

   Vesi – riittävä vedenjuonti on tärkeää kaikissa coneissa. Olit sitten asussa tai et, oli sitten ulkona tai sisällä kuuma tai ei, juomista ei saa unohtaa. Vedenottopisteitä löytyy oletuksellani kaikista coneista ainakin jostain, mutta myös oman vesipullon otto on suositeltavaa (esimerkiksi Tampere Kupliilla en nähnyt yhtään vedenottopistettä, joka olisi mukava lisä). Pidä siis silmät auki, jotta tiedät, mistä löydät vettä tarvittaessa vaikka janosta kärsivälle uudelle tuttavuudellesi.

   Eväät – pitkinä päivinä ja sellaisissa tapahtumissa, jotka eivät sijaitse lähellä keskustan ruokapaikkoja (Desucon on hyvä esimerkki), voi ottaa myös omat eväät mukaan. Niillä säästät conissa olo aikaasi, kun sinun ei tarvitse lähteä seikkailemaan ehkäpä vieraassakin kaupungissa ja säästät todennäköisesti myös rahaa. Kevyetkin eväät voivat riittää kuuden tunnin päivälle, jos olet syönyt kunnon aamiaisen. Kymmenen tunnin tai pidemmän päivän ajaksi kannattaa ottaa myös eväät, vaikka kävisit päivällä syömässä. Kukin omalla tavallaan.

   Kunnon Kengät – tämä toki riippuu ihan omasta hahmostakin, mutta jos tuntuu, että asun kengät alkavat sattua jalkoihin ja aioit silti lähteä metsästämään ruokapaikkaa jostain kaukaa, suosittelen toisten kenkien mukaanottoa. Ja jos sinulla ei ole asussasi kenkiä, mutta olet myös menossa keskustaan, jotkut kevyet tai helposti jalkaan sujahtavat kengät ovat mukava vaihtoehto lasinsirujen kaivelulle jalanpohjista huonolla tuurilla. Itselläni on aina mukana ollut tähän mennessä vain epämukavat kengät, mutta aion parantaa tapani kahdeksan rakon ja yhden kynnen kuolion jälkeen ottamalla seuraavaan coniin crocsit mukaan koko omalle coniporukalleni. Lasinsiruja ei tullut, mutta olin kyllä ensiavussa, koska kenkäni hiersivät kantapääni auki. Kengät voi vaikka heittää ostoslaukun pohjalle, jonka jättää muuksi aikaa narikkaan ja hakee sitten sieltä, kun lähtee syömään.

   Ulkoilu – conisää on aina ailahtelevaa, kun on kyse Suomesta, oli sitten mikä vuodenaika tahansa. Sateiden välissä on kuitenkin kannattavaa pyörähtää haukkaamassa raitista ilmaa ja tuulettaa hieman lämmennyttä asua. Ulkona on myös mahtavia kuvauspaikkoja, kuten jo sanoin. Jos saisin päättää, missä minusta otetaan kuvia, olisin aina ulkona. Mutta toisinaan ystävän asu on kevyempi kuin oma ja silloin pitää ajatella myös toista / tai toisinpäin. Jos sinulla on lämmin asu, suosittelen käymään vähintään tunnin välein haukkaamassa edes ovella happea tai ohjelmien välissä. Minulle käy usein niin Traconissa, että menemme ulos keskimmäisitä ovista ja kävelemme pääoville ulkokautta, jotta saan haukattua happea tukkimatta ovenläpeä. Sateen tullen kuitenkin monet hankkiutuvat sisälle, jossa lämpötila voi nousta korkealle yllättävän nopeasti – hapen haukkaaminen katoksen alla tulee silloin erittäin suureen tarpeeseen kuten juominenkin.

   Luvan pyytäminen / Lippu – nämä asiat ovat tasaveroisen tärkeitä, siksi mainitsen molemmat samassa kohdassa. Lippu on tärkeä ihan siksi, että pääset sisälle. Kyllähän sitä voi olla ulkonakin ja nähdä hienoja asuja, tutustua ihmisiin ja viettää aikaa, mutta jos haluaa ottaa osaa myös joihinkin ohjelmiin, lippu on kaveri. Se meinaa aina jostain syystä jäädä kotiin, siksi se onkin kannattavinta tallettaa heti jonnekin hyvään paikkaan, josta sen ottaa mukaan vasta iltana ennen conia ja pistää sen ensimmäisenä laukkuun. Ja jos et hanki lippua etukäteen postitse tai tulostamalla netistä, kannattaa varautua siihen, että lippua pitää lähteä hakemaan ajoissa paikanpäältä, mutta toisaalta myös siihen, ettei lippuja välttämättä ole enää jäljellä ovella. Tarkista siis lipputilanne vaikka kysymältä conin omilta sivuilta!

    Sitten tuo toinen, joka liittyy myös valokuvaukseen. Ennen kuin otat kuvan, kannattaa kysyä lupa. Luvan pyytämisessäkin voi olla hienostunut tai über fanityttö (kuten minulle kävi ja säikäytin kuvattavani pahan kerran), mutta kannattaa toki mieluummin olla mukava ja rento, kun pyytää kuvaan lupaa. Silloin kuvattava rentoutuu ja hänellä on mukava olo tehdessään poseuraustaan valmiiksi. Minulle jättää pienen hymyn kasvoille, kun kuvaaja kiittää vielä kuvaamisen jälkeen. Jos hahmon tunnistaa, onhan sekin mukava kuulla kuvaajan suusta, kehuista puhumattakaan. Mutta kehujakaan ei kannata antaa liian vuolassanaisesti, varsinkaan, jos huomaa että kuvattava muuttuu jotenkin vaivautuneeksi. Minulle kehut ovat kuitenkin antaneet vain lisää itseluottamusta ja se, että minulta on kysytty lupaa tulla kuvatuksi, on mukavampaa kuin että löytää kuvansa joltain videolta ilman, että on tiennyt tulleensa kuvatuksi. Olkaa ihmiset kohteliaita ja pyytäkää lupa, kiitän.

   Iloinen asenne – Väärällä asenteella con kuolee alkuunsa! Ole iloinen ja avoin, valmis tarttumaan tähän uuteen ja ihanaan seikkailuun ;)